14/10/2026
Vuonna 1809 Suomen ja Ruotsin raja vedettiin Tornionjoen syvimpään kohtaan. Väylän varren asukkaat saivat itse valita, kummalle puolelle jokea jäivät asumaan. Raja ei juuri vaikuttanut arkeen, sillä sen sai ylittää vapaasti ja tavaroita haettiin sieltä, mistä ne sai edullisimmin.
Tullien myötä alkoi salakuljetuksen aikakausi. Väylän länsipuolella asuvat entiset suomalaiset arvostivat erityisesti Suomesta tuotua karkeaa ruisjauhoa, ja samalla Ruotsiin kuljetettiin mahorkkatupakkaa sekä työhevosia. Paluumatkalla tuotiin viinaa, kahvia ja sokeria, myöhemmin myös esimerkiksi polkupyöriä, makeisia, kankaita ja täytekyniä.Salakuljettajina toimivat niin miehet kuin naisetkin. Kuljetuksiin käytettiin reppuja, veneitä, autoja, hevosia ja jopa poroja.
Myös ihmisiä autettiin rajan yli. Jääkärit kulkivat samoja eräreittejä kuin pirtutrokarit, ja sodan aikana inkeriläisiä pakeni Tornionjokilaakson kautta Ruotsiin.
Vuonna 1951 Lappeaan perustettiin virallinen rajanylityspaikka nykyisen kakkoslähtöpaikan kohdalle.
🇫🇮 🇸🇪 🇫🇮 🇸🇪
In 1809, the border between Finland and Sweden was drawn along the deepest channel of the Tornio River. People living along Väylä could still cross freely and buy goods wherever prices were best.
Customs duties sparked an era of smuggling. Rye flour, to***co, horses, coffee, sugar, spirits, fabrics, and many other goods crossed the border in backpacks, boats, cars, horses, and even reindeer.
The river valley also served as a route to freedom. During wartime, Ingrian Finns escaped to Sweden through the Tornio River Valley, while Finnish Jägers used many of the same wilderness trails on their secret journeys westward.
In 1951, an official border-crossing point was established in Lappea at the site of today's second launching point.
The Tornio River was more than a border. It connected people, cultures, and trade across the North.
📷✏Minna
