Omenakujan pientila

01/05/2026

🌿🌸🌱🌼🦋🕊🐦🪺🩷
VALPURINPÄIVÄN iltakin on niin ihana! Johan on ollut lämmintä ja kaunista.

Perhosista on pihapiirissä bongattu jo ainakin nokkosperhonen, sitruunaperhonen ja tänään myös auroraperhonen! Lintuja tunnistan hävyttömän huonosti, m***a mustarastaat, västäräkit, peipot ja tiaiset laulelevat; toki myös räkättirastaat ja variksetkin ilmaisevat välillä itseään. Haara–ja tervapääskyjä odotellaan, m***a siihen on vielä aikaa...

Omenakujalla sisäpihalla tänään vietettiin jälleen perinteistä vappupiknikkiä. 🎈🍾🍰🥗🎶🥳

Millaisia perinteitä teillä on vappuna?

27/04/2026

Kevättöitä tuulisena päivänä

Kasvitarhan kevättyöt ovat meillä moninaiset. Leimaa antaa yhä edelleen tämän maan valtava kasvuvoima. M***a pala palalta saan ehkä tämän paremmin haltuun. Salainen aseeni on: aumamuovi.

Meillä riittää myös viime loppukesällä röyhähtämään päässeen rikkakasvuston kitkentää. Ne ovat kasvaneet vahvasti, m***a ovat silti melko helposti poistettavissa. Viime—ja toissavuotinen pehkukompostikasa käydään myös nyt läpi ja siitä saadaan aivan ykkösluokan multaa sinne, minne tarvitaankin. On myös kolmen—neljän kuution kasa hyvin esikompostoitunutta pehkukompostia, jota levitetään kasvualustaan.

Kasvimaan reunalle tulee myös uusi kasa kuivikepatjaa, joka saa tämän kesän jälkikompostoitua ja samalla toimia kurpitsoiden kasvualustana. Win—win.

Vanhat lahoaidanpätkät odottavat huoltoa, m***a toimivat myös nokkosjuurakoiden kuivatusalustana. Aidan takana vadelmatarhaa on jo perattu, m***a uudet tolpat puuttuvat vielä. Kasvimaan reunalla emokana nauttii ulkoilusta kahden neliviikkoisen tipunsa kanssa. Pitänee viedä ne kohta sisälle, sillä sää alkaa kääntyä raaemmaksi.

M***a hetki vielä, jatkan töitä vähän aikaa ainakin. Kädet multaan. ❤️

20/04/2026

Omenakujan emännän ajatuksia
HEINÄNTEOSTA, KÄSIN NIITOSTA ja PERINNEBIOTOOPPIEN HOIDOSTA

Omenakujalla on haaveiltu heinänteosta perinnemenetelmin kaikki nämä vuodet, m***a se on tupannut jäämään hiukan lapsipuolen asemaan (mikäli "lapsipuoli" on enää oikein relevantti termi saati asema huono) muiden kiireiden keskellä. Joka vuosi on siis kyllä tehty kuivaheinääkin ainakin hiukan ja sekin vähä on ollut hyvä lisä eläinten ruokavalioon, m***a kovin kaukana yhä siintää se, että kotovarainen heinä muodostaisi selvästi merkittävän osuuden talviruokinnasta. M***a kuinka hyvä ja tärkeää se olisikaan! Etenkin nyt, kun laitumeksi aikoinaan hankittu lisäpala on jäänyt toistaiseksi laidunnuksen ulkopuolelle lisääntyneen petoriskin takia. Perinnebiotoopin hoito olisi siellä äärettömän tärkeää, sillä aluetta pitäisi voimakkaasti köyhdyttää. Siksi niitto ja "heinän" poisvienti pari kertaa kesässä olisi tärkeä toimenpide alueen palauttamisessa arvokkaammaksi eliöympäristöksi. Heinän laitoin lainausmerkkeihin, koska nykyisin tuolla vanhalla laidunalueella kasvava suurruohosto sisältää heinäkasveja sekä heinämäisiä kasveja vähemmän kuin muita ruohovartisia.

M***a jatketaan yrittämistä. Tavoitteena tänä vuonna olisi päästä ensiheinän niittoon kokonaan tai osittain. Se on tähän asti ollut juuri haastavinta, m***a silloin saataisiin nimenomaan parasta laatua. Ja oikeasti, voisimme saada omat heinät, eli paitsi monipuolista rehua, myös säästää selvää rahaa. Ja kyllä, juuri se olisi ilman muuta myös aidommin omavaraista. Sitä kohden...

Motivaation nostattamiseksi voikin kerrata hiukan heinänteon historiaa:

"Heinänteko oli Suomessa maatalousyhteiskunnan aikaan vuoden tärkeimpiä tapahtumia. Heinä leikattiin ja koottiin kesäkuun jälkipuoliskolla heinäkuun alussa. Siitä johtuu heinäkuun suomenkielinen nimikin. Niittyjä ei usein ollut jaettu talojen kesken, vaan niittyheinäntekoon lähtivät koko kylän heinäväet yhdessä.[5] .

Heinäntekoon lähdettiin puhtaissa vaaleissa vaatteissa.[6] Naiset pukeutuivat heinäntekoa varten täysin valkoisiin ja miehet ainakin valkoiseen paitaan. Heinäntekoa pidettiin niin juhlavana työnä, että tavallista hienompi pukeutuminen oli aiheellista.[7]

Heinänteko aloitettiin yleensä kaukaisimmilta heinämailta, joilta sitten edettiin kohti taloa. Heinäntekijät yöpyivät esimerkiksi ladoissa, niittysaunoissa tai kytötuvissa. Eväitä kuljetettiin mukana tuohikontissa. Mukaan otettiin myös työkalut ja keittovälineet. Työpäivät olivat pitkiä. Työ aloitettiin aamuyöllä ja lopetettiin vasta yhdeksän, kymmenen aikaan.[7]

Heinänteossa sekä miehet että naiset saattoivat käyttää viikatetta. Haravoiminen oli yksinomaan naisten tehtävä. Miehet huolehtivat viikatteiden teroittamisesta. Niittokoneet alkoivat korvata viikatetta 1800-luvun lopulla.[8]

Niitty- ja luhtaheinä kuivatettiin levällään maassa. Yöksi heinä koottiin pieniin ilmaviin rukoihin, jotka hajotettiin seuraavana päivänä taas kuivumaan.[5] Sadekesinä heinää kuivatettiin myös haasioilla. Kylvöheinää alettiin kuivata seipäillä 1800-luvun lopulta lähtien. Se oli rakenteeltaan niittyheinää pidempää ja paksumpaa ja kuivui hitaammin.[8] Heinäseipäät yleistyivät koko maahan vasta II maailmansodan jälkeen ja jäivät pois käytöstä 1980-luvun alussa.

Kuivaamisen jälkeen heinä kuljetettiin latoihin selässä kantaen taakkavitsalla ja joskus hurstilla.[8] Pareittain työskennellessä saatettiin kuljettamiseen käyttää sapilaita eli kahta toisesta päästään teroitettua puista salkoa. Sapilaat työnnettiin heinäkasan alle, ja niiden avulla heinää kannettiin kuten paareilla. Suurempia heinämääriä vedettiin hevosella joko reellä tai ns. rukolehtojen avulla. Yleensä hevosta ei heinätöissä tarvittu. Hevosta ja kärryjä alettiin yleisemmin käyttää heinän kokoamiseen vasta 1800-luvun lopulla.[5]

Heinä ja oljet olivat myös kauppatavaraa. Niitä kuljetettiin kaupunkien heinätoreille myytäväksi. Tällaisessa käytössä ovat olleet muun muassa Tampereen Heinätori[9] ja Pietarin Heinätori."

Heinä on heinäkasvien tai muiden ruohovartisten kasvien korsiintunutta, kuivatettua kasvismassaa, jota käytetään pääasiassa karjan rehuksi. Heinää saadaan ennen siementen tuleentumista niitetyistä ja kuivatuista heinäkasveista tai muista ruohovartisista kasveista, kuten esimerkiksi suo- t...

08/12/2025

Ei voisi olla mitään täydellisempää. ❤️

03/12/2025

JOULUKUU! ❤️🔔❄️

26/11/2025

Mietteitäni käsitöiden villantuoksuisesta maailmasta. Olisin kiitollinen pohdintaan osallistumisesta. Millaisia palveluita vaatetus– ja tekstiilialan artesaani voisi tarjota sinulle? Kiitos, jos osallistut. 🙏🏼❤️

24/11/2025

Huomenna kerintää Omenakujalla! 🥰

https://www.facebook.com/share/1BduqMi5Tt/

Huominen Kaisan päivä (25.11.) on omistettu lehmiä ja lampaita suojelevalle karjanhaltijalle, »kauniille vaimolle». Erityisesti Inkerissä Kaisan päivä on ollut vuoden tärkeimpiä juhlapyhiä.

Kaisan päivä on vuoden tärkein lampaiden keritsemispäivä. Silloin saadaan laadukkain »kierävilla» eli syysvilla, joka on parempaa kuin talvitakku tai ohut kesävilla. Marras-joulukuun hämärtyvien päivien aikaan lampaat ovat myös saparollaan eli kiimassa. Kaisan päivä onkin paras hetki lammasonnen varmistamiseen.

Talon väki herää Kaisan päivänä aamuvarhaisella. Valmistetaan puuro voisilmällä, josta annetaan ensiksi osa talon vanhoille haltijoille. Sitten mennään navettaan, jossa puuroa annetaan lehmille, ja loput perhe syö uhriateriana. Emännät vetoavat navetassa rakkaaseen karjaonnen antajaansa rukouksin:

»Karina hyvä emäntä,
Hyvä rouva roukkuselkä,
Käy kujat kuuruksissa,
Läävät länkämöisilläsi,
Tuo mulle vasikkalykky
Härkälykky häilähytä,
Tuhat karvan kantajata,
Sata maijon antajata!»

Navetassa juodaan myös erityisesti päivää varten pantua olutta. Päivään liitetty sanonta »Kaisan kahjaiset» eli Kaisan oluet tai juomingit viittaakin emäntien aterialla juomiin juomauhreihin. Kaisan päivänä syödään myös lampaan päistä ja sorkista valmistettu keitto. Lampaan luut pitää viedä takaisin lampokarsinaan.

Säiden puolesta sanotaan, että Katrina pitäisi aina olla suojasää. Jos Kaisana on kuitenkin kylmää, seuraavasta sadosta tulee huono. Suojailma ennustaa leutoa talvea, hyvää vuodentuloa ja kaunista säätä jouluun saakka. Koska Kaisan ja joulun välillä on noin yksi kuunkierto, Kaisan säästä päätellään myös joulun säätä useilla (varsin ristiriitaisilla) ennustuksilla.

Kuva: Villoja »karpataan» eli lyödään pitkällä vavalla. Kuva vuodelta 1929. Kuvaaja: Ilmari Manninen. Museovirasto, Creative Commons BY 4.0.

16/11/2025

Kanatuisia 🩷
Pikkuisen kiinnostelisi mitä muuta on ihmispalvelijalla tarjolla jyvien lisäksi. 😃

15/11/2025

Omenakujan emännän päiväkirja ❤️
15.11.2025

Tämä viikko on mennyt pitkälti palautumisessa useamman viikon rutistuksesta. Valmistauduin tärkeään tapahtumaan ja sekin jäi hiukan jalkoihin, koska samaan aikaan näissä isoissa, vanhan talon neliöissä suoritettiin työhuoneen ja varaston siirtoa Fanninrivistä tähän Erjan riviin, eli tutummin Kotitaloon. Sen myötä tehtiin myös Suurta Siivousoperaatiota sekä valmisteltiin yksityisiä juhlia molemmissa talossamme pidettäviksi. Eli ihan kivasti hommaa siis riitti ja kyllä sen tässä maallisessa tomumajassa sitten tunsikin! 🤭 Vaikuttaa kovasti siltä, että joogaa todellakin pitää ottaa taas päivittäiseen ohjelmistoon. Sillä ainakin aiemmin sain kehoni tuntumaan hyvältä.

Levon keskellä olen kyllä muistanut, että lupasin teille eläinkuvia tällä viikolla. Vaikka hajamielisyys hetkittäin vakavasti vaivaakin, niin älkää huoliko, muistan kyllä tämän ja aion aloittaa vielä tänään!

Ohessa kuitenkin hiukan kehruutunnelmia! En ole malttanut ottaa kuivuvia vyyhtejä vielä pois, vaikka osa on loppukuivunut tuossa kuupan reunalla jo muutamankin päivän. Toiset nauttivat neulomisesta, minä näemmä työn hedelmien katselusta. Käyn hypistelemässä näitä myös. ✌🏽❤️

Rakastan kehruuta!

09/11/2025

❤️🎁❤️ PIKKUJOULUARVONTA! ❤️🎁❤️

Jos täällä Omenakujan tilalla käsin kehrätystä langasta käsityönä valmistetut artesaanin design–korvakorut kiinnostavat, niin tästä pääset osallistumaan koruarvontaamme! Tutustu valikoimaamme Design Erja Helinä –sivun ylös kiinnitetyssä tuotejulkaisussa, jota päivitän uusien tuotteidemme osalta vielä tänään ja myös ensi viikolla.

Vielä ehtii osallistumaan PIKKUJOULUARVONTAAN, hopi, hopi! 🥳🔔
Tässä kävi pieni työtapaturma ja arvonta unohtui suorittaa määräajallaan. Jatkamme siksi osallistumis–aikaa vielä tämän päivän ajan. Arvonta suoritetaan huomenna torstaina 4.12.!
*
Voita valitsemasi korvakorut valmiiden korujemme mallistosta osallistumalla

PIKKUJOULUARVONTAAN!

Olet mukana arvonnassa, kun seuraat sivuamme, tykkäät tästä julkaisusta, laitat kommentteihin mitkä korut ja missä värissä olisivat sinun valintasi ja jaat tämän julkaisun sivullasi.

Arvonta suoritetaan 1.12.2025.

Facebookilla ei ole osallisuutta arvontaan.

Iloista pikkujoulumieltä!