24/07/2026
Miten poukkoileva on ollutkaan kesän tie, ainakin säiden puolesta. Mansikoiden rinnalla maistuvat jo mustikat ja vadelmat. Korppi seuranain vadelmapuskissa. Mystinen, viisas lintu, jolla tuntui olevan paljon juttuja kerrottavanaan. Rauhoittava, tuttu ääni niin kuin metsä itsessään, pysyvyyttä ja turvaa luova. Vadelmasato on rönsyilevän runsas. Näin kesä kypsyy ja muuttaa muotoaan. Haikea aavistus jo syksyä vilahti mielessäni viime päivien viileiden virtausten myötä, jolloin sai jopa hapuilla kevyttoppatakkia. It won't last for ever, the summer, kuten eivät kestäneet Elizabeth Taylorin rakkaudetkaan ikuisesti,
m***a kesä jatkuu silti vielä elokuun pimenevien iltojen pehmeissä tunnelmissa. Tuntosarveni povaavat tasaisen lämmintä elokuuta.
Toivon saavani uida vielä ainakin sata kertaa Päijänteen lämpimissä vesissä , tuntea auringon lämmittävät säteet poskillani ja saada mennä viipottaa varvastossuissa pitkälle syksyyn. Nurmien leikkuuta on riittänyt kosteuden myötä. Innokkaana nurmienleikkuu
mestarina sain melkein jo kutsun Asikkalan golf-kentälle hommiin.
Lääniä riittää ihan omasta takaa. Eivät kiehu enää maukkaat, pienet uudet perunat kattilassa, ei kuku käki eikä mustarastaan huilu soi,
m***a kesän sato ja laiho laaksoissa kypsyvät. Pääskyset vielä liihottelevat ristiin rastiin, vilahtavat kuin ohjukset kattopeltien ja räystäiden alle ja taas takaisin ilmanteille hyönteisiä pyytämään suu ammollaan kärkkyville, kasvaville poikasilleen. Taitavat lentäjät palaavat aina uudelleen kesän viettoon tuttujen talojen ja hevostallien hyönteisapajille. Niin ovat palanneet Pätiälän kartanon historiallisille maille myös monet tutut mökkivieraamme kesälomaviikon tai viikkojen viettoon. Vanhan rusthollin pihapiirissä
hummat hirnuvat edelleen, vaikka historian sivut ovat kääntäneet lehteään jo moneen kertaan.
Vielä kannattaa haukata vuodenajan parhaita paloja ja viipyillä Suomen ennalta arvaamattoman kesän helmoissa.
